Adlercreutz

Carl Johan Adlercreutzin (1757–1815) vanha suku on lähtöisin Ruotsin Upplannista. Säätyläissukuun kuuluneet Adlercreutzit omistivat useita kartanoita, joista merkittävin oli Koskensaari Hattulan entisellä Vanajan kunnan alueella. Koskensaaren lisäksi Adlercreützeilla oli kartanoita muun muassa Hämeenlinnassa, Rengossa ja Kärkölässä. Aarnojuhani Mäkeläinen kirjoitti 1994 ilmestyneessä tutkimuksessaan Adlercreutz, Joutjärvi, Nervander – kolme sukua – kolme kohtaloa, miten suvun varhaisempi aateli oli lähtöisin Keski-Saksasta ja muutti myöhemmin Ruotsiin. Ensimmäisen kerran Adlercreutzien suku esiintyy 1330-luvun asiakirjoissa.

Rudolf Adlercreutz

Yksi suvun tunnetuimmista hahmoista oli vapaaherra, kenraaliluutnantti ja valtiopäivämies Rudolf Adlercreutz (1751–1833). Hänen isänsä oli Koskensaaren kartanon omistaja Adolf Fredrik Adlercreutz. Rudolf Adlercreutzin äiti oli Helena Lovisa von Rosen. Hänet tunnettiin muun muassa Suomen sodan aikana johtamastaan Suomen armeijasta, jonka Adlercreutz joutui antamaan periksi venäläisille Haminan rauhan myötä. Adlercreutz tunnetaan myös Suomen ensimmäisen poliittisen ohjelman, Suomen kansakunnan muistutuksen eli suomalaisuuden manifestin kirjoittajana. Hänen aloitteestaan perustettiin vuonna 1811 Suomen Talousseura.

Hampus Adlercreutz

Rudolf Adlercreutzin veli Hampus Adlercreutz (1750–1835) ei jäänyt yhtään sen vähemmälle huomiolle kuin kuuluisampi veljensä. Hampus Adlercreutz itse oli Suomen sodan aikana kenraalimajuri, ja hänellä oli keskeinen rooli Viaporin linnoituksen puolustuksessa. Adlercreutz oli vuonna 1811 Viaporin komendantti. Hänen vastuullaan oli luovuttaa Viaporin linnoitus venäläisille Haminan rauhan jälkeen.

Ulla Adlercreutz

Rudolf ja Hampus Adlercreutzin sisar Ulla Adlercreutz (1757–1840) kirjoitti päiväkirjaa vuosina 1785–1809, joka on julkaistu Ulla Adlercreutzin päiväkirja 5-osaisena teoksena. Kaksiosainen Päiväkirjan lyhennelmä julkaistiin vuonna 1986. Ulla Adlercreutzin päiväkirja on arvokas tietolähde Suomen suuriruhtinaskunnan ajan historiasta. Siinä hän kuvaa aikansa kulttuurielämää, aatelin elämää, talouselämää ja muotivirtauksia. Myös kirkonmenot ja Suomen sota saavat tilaa hänen muistiinpanoissaan.

Muita sukuun kuuluvia

• Josef Adlercreutz (1762-1824) - kenraalimajuri
• Carl Adlercreutz (1788-1848) - varatuomari, laamanni
• Jacob Adlercreutz (1795-1863) - senaattori
• Lars Birger Adlercreutz (1840-1917) - kenraaliluutnantti
• Hampus Adlercreutz (1885-1914) - runoilija
• Elsa Adlercreutz (1890-1953) - taidekriitikko

Adlercreutzien suku on vaikuttanut merkittävällä tavalla Suomen historiaan. Suvusta on noussut useita Suomen kannalta tärkeitä henkilöitä, jotka ovat toimineet muun muassa sotilaallisissa, poliittisissa ja kulttuurisissa viroissa.