Ampiaisilla asustutti

Olin juuri muuttanut uuteen taloon maaseudulla, kun tulikin kesä ja sen mukana kaikki sen ihanat ja vähemmän ihanat puolet. Yksi asia, johon maaseudulla asumisessa en ollut varautunut, olivat ampiaiset. Ne olivat niin isoja ja pelottavia, enkä voinut olla tuntematta kylmiä värejä joka kerta kun näin niitä.

Eräänä päivänä olin ulkona istumassa terassilla, kun näin ampiaisen lentävän lähelläni. Hyppäsin ylös peloissani ja juoksin sisälle. Siitä päivästä lähtien olin jatkuvasti varpaillani, enkä uskaltanut olla yksin ulkona. Mieheni nauroi minulle ja yritti rauhoitella minua, mutta se ei auttanut.

Yhtenä iltana olin keittiössä tekemässä ruokaa, kun kuulin suhinaa ikkunan takaa. Käännyin katsomaan ja näin valtavan ampiaispesän ulkoseinällä. Huusin paniikissa mieheni avuksi, ja hän tuli juosten paikalle. Hänkin oli järkyttynyt ampiaispesän koosta, ja ymmärsi viimein miksi olin niin peloissani.

Soitimme tuholaistorjujalle, joka tuli seuraavana päivänä poistamaan pesän. Se oli melko iso urakka, mutta lopulta se saatiin hoidettua. Olin niin helpottunut, että en voinut enää uskoa, että olin elänyt ampiaispelon vallassa koko kesän.

Siitä lähtien olen ollut paljon varovaisempi ampiaisten kanssa. En enää hyppää joka kerta ylös nähdessäni niitä, mutta pysyn niistä silti kaukana. Olen myös oppinut, että ne ovat itse asiassa aika hyödyllisiä ötököitä, sillä ne syövät tuholaisia. Joten vaikka ne ovatkin pelottavia, olen oppinut arvostamaan niitä.