Ford Capri

Minulla on erityinen side Ford Capriiin. Isäni oli hulluna autoihin, ja hänen yksi unelmistaan oli omistaa punainen Ford Capri. Valitettavasti hän ei koskaan saanut toteutettua unelmaansa, sillä hän kuoli ennen kuin ehti ostaa sellaisen.

Muutamaa vuotta myöhemmin osallistuin autohuutokauppaan, jossa näin punaisen Ford Capriin. Se oli samanlainen kuin isäni haaveilema, ja jostain syystä tiesin heti, että minun piti ostaa se. Se oli tuolloin vanha ja hieman rähjäinen, mutta minä näin sen potentiaalin.

Vietin seuraavat viikot korjaamalla ja kunnostamalla autoa. Puhdistin sen, maalasin sen uudelleen ja korjasin moottorin. Se oli kovaa työtä, mutta se oli sen arvoista. Kun auto oli valmis, se oli kuin uudestisyntynyt. Se oli kuin isä olisi ollut kanssani, kun tein sitä.

Nykyään olen autosta hyvin ylpeä. Ajan sillä aina kun voin, ja se aina muistuttaa minua isästäni. Se on enemmän kuin vain auto. Se on osa minun historiaani, ja se on arvokas muisto isästäni.

Tiedän, että isäni olisi ollut ylpeä minusta, jos hän olisi nähnyt auton. Se on täydellinen, ja se on osoitus siitä, että unelmat voivat toteutua, vaikka ne toteutuisivatkin odottamattomalla tavalla.

Jos olet koskaan haaveillut jostain, älä koskaan luovu siitä. Unelmat voivat toteutua, jos vain uskot niihin tarpeeksi.