Huhtikuun narrit

Huhtikuun ensimmäinen päivä on monissa maissa päivä, jolloin on tapana tehdä kepposia ja ilkkua toisillemme. Mutta mistä tämä perinne on oikein saanut alkunsa ja mitä se merkitsee?
Erään teorian mukaan huhtikuun ensimmäisen päivän kepposteluperinne juontaa juurensa antiikin Roomaan, jossa vietettiin Hilaria-juhlaa maaliskuun 25. päivänä. Juhlan aikana palvelijat saivat pitää herransa paikkaa ja herrat puolestaan joutuivat palvelemaan heitä. Tänä päivänä oli myös tapana tehdä kepposia ja pilailla toisia.
Toinen teoria sijoittaa kepposteluperinteen alkuperän Ranskaan 1500-luvulle, jolloin huhtikuun ensimmäistä päivää alettiin kutsua "poisson d'avril" eli huhtikuun kalaksi. Tällä nimellä viitattiin siihen, että tuolloin oli tapana kiinnittää kalaa selkään tai heittää sitä toisten päälle.
Suomeen huhtikuun ensimmäisen päivän kepposteluperinne saapui 1800-luvun lopulla, ja siitä tuli nopeasti suosittu tapa juhlistaa kevään alkamista. Nykyään huhtikuun ensimmäistä päivää kutsutaan Suomessa yleisesti "aprillin päiväksi", ja sen viettämiseen kuuluu olennaisesti kepposten tekeminen ja niiden kestäminen hyväntahtoisesti.
Kepposet voivat olla mitä tahansa harmittomasta pilasta suurempiin ja näyttävämpiin tempauksiin. Perinteisiä kepponenaiheita ovat muun muassa sokeriin sekoitettu suola, selkään kiinnitetty kala ja ylösalaisin käännetyt esineet.
Huhtikuun ensimmäisen päivän kepposteluperinne on hauska ja harmiton tapa juhlistaa kevään alkamista. Se on myös hyvä muistutus siitä, että elämässä ei tarvitse aina ottaa itseään liian vakavasti.
Mitä kepponenaiheita sinulla on mielessä huhtikuun ensimmäiselle päivälle?