Ihme

Olen aina ollut kiinnostunut ihmeistä. Lapsena halusin löytää satukirjoista taikavoimia tai kadottaa itseni salaperäisiin maihin. Kun kasvoin, aloin kyseenalaistaa kaikkea, mitä en voinut selittää järjellä tai kokemuksella. Mutta syvällä sisälläni on aina ollut pieni liekki, joka toivoo, että jotain uskomatonta on vielä mahdollista.

Eräänä päivänä istuin rannalla, katselin auringonlaskua ja ajattelin elämääni. Olin pettynyt ja uupunut, ja tunsin epäonnistuneeni kaikessa, mitä olin yrittänyt. Juuri kun olin valmis luovuttamaan, näin jotain, joka kirkasti elämäni.

• "Sinä voit tehdä sen", kuiskasi aalto.
• "Sinulla on voimaa", lauloi tuuli.
• "Älä luovuta", ohjeisti aurinko.

En ollut koskaan kokenut mitään vastaavaa. Se oli kuin koko luonto olisi puhunut minulle, rohkaissut minua jatkamaan. Siitä päivästä lähtien olen alkanut uskoa ihmeisiin uudelleen.

En tarkoita uskovani siihen, että voisin lentää tai muuttua näkymättömäksi. Uskon siihen, että ihmeitä tapahtuu joka päivä, jos vain pidämme silmämme ja sydämemme auki niille. Joskus ihme on vain pieni ystävällisen sanan ele tai odottamaton kohtaaminen, joka palauttaa uskomme inhimillisyyteen.

Toisinaan ihme voi olla se, että selviämme vaikeuksista, joista emme uskoneet selviytyvämme. Se voi olla hetki, jolloin koemme syvää rauhaa ja yhteyttä maailmaan. Tai se voi olla vain se, että elämme vielä yhden päivän, arvostamme jokaista hetkeä, jonka saamme.

Ihme ei ole aina jotain suurta ja dramaattista. Se on usein hiljainen ja huomaamaton, mutta sillä on silti valtava vaikutus elämäämme. Joskus ihme on vain sitä, että olemme elossa, että hengitämme, että koemme tunteita.

Näin ollen ole koskaan aliarvioi ihmeen voimaa. Pidä aina sydämesi auki ihmeille, koska ne voivat tapahtua milloin vain, missä vain. Ja kun ihme tapahtuu, ota se vastaan avoimin käsin ja anna sen täyttää sinut ilolla ja toivolla.

Muista, elämme ihmeen keskellä. Jos vain katsomme ympärillemme ja pidämme sydämemme auki, kohtaamme ihmeitä joka päivä. Usko ihmeisiin, niin ne löytävät sinut.