Lämmöstä

Kesä tulee tuhkana ja hiekana, ja hiki valuu jo otsalta. Kävellessäni mökkimaiseman halki kuulen heinäsirkkojen sirityksen ja tunnen lämmön iholla.

Aurinko paahtaa niin kovaa, että asfaltti melkein sulaa. Ihmiset hakeutuvat varjoon, mutta turhaan. Lämmön voi tuntea luissa ja ytimissä.

Iltapäivällä taivas alkaa tummua ja ukkonen uhkaa. Ilma on sähköinen ja täynnä odotusta. Kyläläiset sulkeutuvat sisälle, mutta minä jää dyn ulos nauttimaan luonnon mahtavasta voimasta.

Kun ukkonen lopulta puhkeaa, sade tulee kuin taivaan lahjana. Viileä vesi virkistää ja huuhtoo pois tukahduttavan lämmön.

Ukonilman jälkeen taivas kirkastuu ja ilta-aurinko värjää horisontin vaaleanpunaiseksi. Iltarusko on kaunis ja rauhoittava, ja se saa minut unohtamaan päivän helteen.

Kesän lämpö voi olla sekä rasite että nautinto. Se voi olla tukahduttavaa ja uuvuttavaa, mutta se voi myös olla virkistävää ja elähdyttävää. On tärkeää löytää tasapaino, jotta voi nauttia kesän parhaista puolista ilman, että tulee ylikuumentuneeksi.

Miten sinä koet kesän lämmön? Oletko enemmän tukahduttavan helteen vai virkistävän auringonpaisteen ystävä?