Rimpinen

Siellä se nyt makaa, valtavana möhkäleenä olohuoneen nurkassa. Rumilus se on, mutta silti niin rakas. Siinä se on seissyt jo vuosia, muistuttamassa menneistä ajoista. Kertoo tarinaa vuosituhantisesta kamppailusta, suomalaisen sisun taistelusta.

Kaikki alkoi jo ala-asteella, kun minulle puhuttiin ensimmäisen kerran rimantereistä. Opettaja piirsi taululle viivoja ja pisteitä, ja yritti selittää niiden tarkoitusta. Siinä vaiheessa en tajunnut vielä, kuinka tärkeän taidon hän meille opetti.

Muutamia vuosia myöhemmin rimpinen astui jälleen elämääni, tällä kertaa lukion äidinkielen tunnilla. Aiheena oli Kalevala, ja opettaja painotti, kuinka tärkeää oli oppia ymmärtämään rimpien hienoutta. Niiden riimit, toistot ja paralleelismit toisivat runouteen sävyjä, jotka tavallisissa teksteissä jäivät uupumaan.

Ja niin minä opettelin. Opin tunnistamaan trokeeja ja daktyleja, opettelin runojen käsitteitä ja rakenteita. Kirjoitin kokeisiin ihastuttavia, riimejä viliseviä runoja, jotka saivat opettajan silmät loistamaan.

Mutta sitten se tapahtui. Ylioppilaskirjoitukset. Edessäni oli pitkä, runollinen teksti, josta piti analysoida rimpien käyttö. Olin kuin puulla päähän lyöty. Olin oppinut kirjoittamaan riimejä, mutta en ymmärtänyt niiden merkitystä.

Seurasi pitkä ja tuskallinen prosessi, jonka aikana minun piti palata takaisin alkuun ja opetella rimpien salat uudelleen. Analysoin lopulta sen edessäni olevan tekstin taidokkaasti ja sain kirjoituksistani hyvät arvosanat.

• Rimpien opettelu on pitkä ja tuskallinen prosessi.
• Rimpien ymmärtäminen on avain suomalaisen kulttuurin ymmärtämiseen.
• Rimpillä on syntymästään asti ollut paikka suomalaisten sydämissä.

Nyt, kun olen jo vanhempi ja viisaampi, ymmärrän rimarentien merkityksen. Ne eivät ole vain kirjaimia ja riimejä. Ne ovat taidemuoto, jonka juuret ulottuvat vuosisatojen taakse. Ne ovat osa suomalaisuutta, ja ne ovat kielemme ja kulttuurimme elinehto.

Niinpä minä aion jatkaa rimantereiden kirjoittamista, vaikka en olisi niissä maailman paras. Aion jatkaa niiden arvostamista ja ymmärtämistä, ja aion jatkaa niiden opettamista tuleville sukupolville.

Sillä rimpinen on enemmän kuin vain runo. Se on suomalaisuuden ydin.