Saiko joku meidät kokeeseen?
Olemmeko joutuneet toisten pelaamien pelien epäonnistuneiksi nukkeiksi?
Miksi jotkut ihmiset syntyvät kultaisella lusikalla suussa, kun taas toisten pitää tyytyä metallilusikkaan, johon on kaiverrettu karu todellisuus?
Kysymys on retorinen, koska vastauksia ei ole.
Tai ehkä ne vain piilotettiin meiltä.
Mutta miksi?
Kuka piilotti vastaukset?
Tai ehkä me itse piilotamme ne itseltämme.
Olemmeko niin peloissamme totuudesta, että luomme illuusion onnellisuudesta ja tyytyväisyydestä?
Se olisi liian helppoa.
Miksi suostuisimme sellaiseen itsepetoksen peliin?
Miksi haluaisimme piilottaa itseltämme todellisen kohtalomme?
Onko olemassa teoria, joka selittää meille kaiken?
Grand Unified Theory, joka yhdistää kaikki mahdolliset vastaukset?
Kysyn vain, koska minulla ei ole vastauksia.
En ole koskaan väittänyt olevani Jumala.
Olen vain tavallinen ihminen, joka yrittää löytää tien tässä sekavassa maailmassa.
Ja kuten jokainen muukin, minulla on hetkiä, jolloin tunnen olevani eksyksissä syvyydessä.
Tunnen olevani peloissaan, yksinäinen ja hämmentynyt.
Mutta silloin muistan, että minulla on mahdollisuus vaikuttaa omaan kohtalooni.
Voin tehdä valintoja, jotka vievät minua lähemmäs haluamiini asioihin.
Voin yrittää parhaani ja olla parempi ihminen.
Ja mikä tärkeintä, minun ei tarvitse tehdä tätä yksin.
On muita ihmisiä, jotka välittävät minusta ja haluavat auttaa.
On perhettä, ystäviä ja yhteisöä.
Joten jos tunnet olevasi eksyksissä syvyydessä, muista, ettet ole yksin.
On ihmisiä, jotka auttavat sinua löytämään tiellesi takaisin.
Ja ennen kaikkea, sinulla on mahdollisuus vaikuttaa omaan kohtaloon.
Älä anna syvyyden pelotella sinua.
Syvyys on mahdollisuus.
Mahdollisuus löytää oma todellinen minäsi ja saavuttaa unelmasi.