Olen kokenut syyllisyyttä monesti elämässäni. Kun olin lapsi, tunsin usein syyllisyyttä siitä, että en ollut tarpeeksi hyvä. Tunsin, että en pärjännyt sisaruksilleni ja että vanhempani pitivät minusta vähemmän kuin heistä. Tunsin myös syyllisyyttä siitä, etten ollut tarpeeksi ystävällinen ystävilleni tai tarpeeksi huomaavainen muille. Kun kasvoin, syyllisyyden tunteeni kehittyivät. Tunsin syyllisyyttä siitä, etten tehnyt tarpeeksi yhteiskunnan auttamiseksi, etten ollut tarpeeksi hyvä työssäni tai etten ollut tarpeeksi hyvä kumppanina.
Syyllisyys voi olla raskaan tuntuista kantaa mukanasi. Se voi saada meidät tuntemaan itsemme huonoiksi, arvottomiksi ja ansaitsemattomiksi rakkauteen tai onneen. Se voi myös estää meitä elämästä elämäämme täysillä, koska pelkäämme tekevämme jotain väärin.Jos kamppailet syyllisyyden kanssa, on tärkeää muistaa, ettet ole yksin. Syyllisyys on yleinen tunne, jota monet ihmiset kokevat. On myös tärkeää muistaa, että syyllisyys ei ole aina huono asia. Se voi olla merkki siitä, että olet hyvä ihminen, joka välittää oikeista ja väärin. Mutta jos syyllisyys alkaa häiritä elämääsi, on tärkeää hakea apua.
Puhu terapeutin tai neuvonantajan kanssa siitä, mitä tunnet. He voivat auttaa sinua ymmärtämään syyllisyyden syitä ja kehittämään tapoja selviytyä siitä. Muista, että olet rakastettu ja arvostettu ja että olet ansainnut onnen. Älä anna syyllisyyden estää sinua elämästä elämääsi täysillä.