Talvipäivänseisaus, eli talvipäiväntasaus, on hetki, jolloin joko Maan pohjois- tai etelänapa kallistuu pisimmälle poispäin Auringosta. Tämä tapahtuu kaksi kertaa vuodessa, pohjoisella pallonpuoliskolla joulukuun puolivälin tienoilla ja eteläisellä pallonpuoliskolla kesäkuun lopussa. Tänä vuonna pohjoisella pallonpuoliskolla talvipäivänseisaus on 21. joulukuuta.
Pohjoisella pallonpuoliskolla talvipäivänseisaus on vuoden lyhin päivä. Auringonnousun ja -laskun välinen aika on tällöin lyhimmillään. Tämä johtuu Maan akselikallistumasta, jonka vuoksi pohjoinen pallonpuolisko kallistuu poispäin Auringosta tässä vuodenaikana.
Talvipäivänseisauksella on ollut monia kulttuurisia merkityksiä eri puolilla maailmaa. Muinaisissa kulttuureissa talvipäivänseisaus nähtiin uuden alkamisen symbolina, sillä siitä lähtien päivät alkavat jälleen pidentyä. Tänä päivänä talvipäivänseisausta juhlistetaan monissa kulttuureissa erilaisin tavoin, kuten sytyttämällä kynttilöitä, viettämällä aikaa perheen ja ystävien kanssa ja järjestämällä juhlia.
Talvipäivänseisauksella on myös tieteellinen merkitys. Se on tärkeä tapahtuma tähtitieteilijöille, sillä se merkitsee Maan radan muutosta suhteessa Aurinkoon. Talvipäivänseisauksesta lähtien Maan pohjoinen pallonpuolisko alkaa kääntyä kohti Aurinkoa, mikä johtaa päivien pidentymiseen ja lämpötilojen nousuun.
Talvipäivänseisaus on kiehtova luonnonilmiö, jolla on sekä kulttuurinen että tieteellinen merkitys. Se on ajankohta pohdiskelulle ja juhlalle, sillä se merkitsee uuden alun alkamista sekä luonnon että ihmisen elämässä.