Tuntematon pari

Olen aina ollut kiinnostunut tuntemattomista ihmisistä. Heitä, jotka kävelevät ohi kadulla, istuvat bussissa tai työskentelevät vieressäsi. Heillä kaikilla on omat tarinansa, jotka heidän ulkokuorensa peittää.

Eräänä päivänä kävelin kotiin töistä, kun näin kadulla istuvan naisen. Hän oli vanha ja köyhä, ja hän pyysi rahaa. Katsoin häntä ja mietin, millainen hänen tarinansa oli. Hän olisi voinut olla kuka tahansa, mutta nyt hän oli täällä, kerjäämässä rahaa.

Pysähdyin ja kysyin, oliko hän kunnossa. Hän kertoi minulle, että hänen nimensä oli Maria ja että hän oli asunnoton. Hän oli menettänyt työnsä ja kotinsa ja asunut kadulla jo kuukausia. Hänellä ei ollut perhettä eikä ystäviä, jotka auttaisivat häntä.

Kuuntelin Marian tarinaa ja tunsin sääliä häntä kohtaan. Hän ansaitsi parempaa kuin tämän. Päätin auttaa häntä. Annoin hänelle hieman rahaa ja tarjouduin auttamaan häntä löytämään töitä ja asumisen.

Maria oli kiitollinen avustani. Hän kertoi minulle, että kukaan ei ollut auttanut häntä pitkään aikaan. Hän oli menettänyt kaiken toivonsa, mutta nyt hän tunsi, että hänellä oli taas mahdollisuus.

Ajoin Marian läheiseen asuntolaan ja autoin häntä saamaan sieltä huoneen. Menimme sitten läheiseen työvoimatoimistoon ja autoin häntä löytämään työn siivoojana. Maria oli innoissaan uudesta työstä ja asunnosta. Hän tunsi, että elämä oli jälleen antanut hänelle mahdollisuuden.

Olen pysynyt yhteydessä Mariaan siitä lähtien. Hän menee edelleen hyvin. Hän rakastaa työtään ja on saanut uusia ystäviä. Hän on jopa löytänyt uuden kodin, ja hän on onnellisempi kuin koskaan.

Marian tarina on muistutus siitä, että kaikki ansaitsevat toisen mahdollisuuden. Vaikka asiat näyttäisivät kuinka huonoilta, on aina toivoa. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita kuin Maria, mutta me voimme kaikki tehdä osamme auttaaksemme niitä, jotka ovat vailla onnea.

Joten seuraavan kerran kun näet kodittoman, älä kävele vain ohi. Pysähdy ja kysy, miten voit auttaa. Saatat pelastaa heidän elämän.